Mediassa

 
 
Alkuperäinen kuva: Mikko Heiskala

Alkuperäinen kuva: Mikko Heiskala

Tässä menee raja – saako työpaikalla itkeä ja raivota? Psykologi vastaa

Jos tunteita yritetään tukahduttaa, sekä ihmiset että työpaikat eivät voi hyvin. Sen sijaan tarvitaan parempia tunnetaitoja.

Innostunut ihminen on energinen, alakuloisen tekeminen on usein hitaampaa. Kun joku suuttuu, hän saattaa käyttäytyä harkitsemattomasti ja sanoa asioita, joita katuu myöhemmin. Tunteet kuuluvat elämään.

Omat ja toisten tunteet vaikuttavat ja näkyvät myös työpaikalla – siitä hetkestä kun astuu sisään ovesta.

– Itse kuljen vastaanoton kautta työhuoneeseeni. Vastaanotossamme olevat ihmiset tervehtivät yleensä iloisesti ja toivottavat hyvää huomenta. Siinä tulee jo tervetullut olo, ja on mukava aloittaa työpäivä iloisen tervehdyksen ja mahdollisesti myös lyhyiden kuulumisten vaihdon jälkeen, kuvailee työterveyspsykologi Nina Lyytinen.

Hän tuntee kuuluvansa yhteisöön ja tulevansa huomioiduksi.

Iltasanomat 7.10.2019, Teksti: Noora Valkonen

 
Alkuperäinen kuva: Mikko Heiskala

Alkuperäinen kuva: Mikko Heiskala

Lopeta jo valitus! Töihin palaaminen loman jälkeen tekee sinulle hyvää – ja näin siitä voi tehdä hieman helpompaa

Töihin palaaminen ei välttämättä ole kaikille vaikeaa tai haastavaa vaan ihan mielekästä ja mukavaa.

Kesälomat on niin sanotusti lusittu, ja syyskuu on täällä. Palaaminen arkirumbaan tuottaa kaikenlaisia tunteita. Valittelu loman loppumisesta työpaikan lounasravintolassa tai kahvitauolla vaikuttaa olevan melkein tapa.

Saako töihin palaamisesta kuitenkin olla tyytyväinen, iloinenkin?

– Ilman muuta saa. Työ ja terveys Suomessa 2012 -tutkimuksessa nostettiin esiin se, että 40 prosenttia suomalaisista innostuu päivittäin työstään, valtaosa vähintään kerran viikossa, sanoo työterveyspsykologi Nina Lyytinen.

Tutkimuksen mukaan 86 prosenttia suomalaisista on tyytyväisiä työhönsä.

– Eli kyllä työhön on monien mielestä mukava palata, ja työstä saa innostua sekä nauttia. On hyvä kuitenkin muistaa, että mukavastakin työstä kannattaa välillä irrottautua ja pitää huolta omasta palautumisesta sekä työpäivän aikana että vapaalla.

Iltasanomat 1.9.2019, Teksti: Noora Valkonen

 
Alkuperäinen kuva: Mikko Heiskala

Alkuperäinen kuva: Mikko Heiskala

Painaako töihin palaaminen? Psykologi kertoo, milloin ahdistus on jo liiallista

Lievä ahdistus ja ärsytyksen tunteet siitä, että loma loppuu, ovat ihan normaaleja.

Loma! Pääsee irrottautumaan työstä, ei tarvitse suorittaa ja saa tehdä asioita oman rytmin mukaan.

Sitten loma onkin jo loppu. Palaaminen töihin saattaa tuntua nihkeältä.

– Moni pohtii loman loppuessa, miten pääsee uudestaan kiinni työn rytmiin. Jos työssä on ollut kiirettä ja painetta, usein pohdinnassa on se, miten taas kestää niitä, sanoo työterveyspsykologi Nina Lyytinen.

Iltasanomat 5.8.2019, Teksti: Noora Valkonen

 
 
Alkuperäinen kuva: Sirpa Pääkkönen

Alkuperäinen kuva: Sirpa Pääkkönen

Älä anna työelämän uuvuttaa, jätä virtaa myös vapaalle

Työelämän kiihtyvä tahti jyrää kyvyn huomioida oma keho ja hyvinvointi. Näin tunnistat työuupumuksen.

Uni katkeilee yöllä, työhön lähtö takkuilee ja ajatukset harhailevat työpäivän aikana. Yksinkertainenkin asia tuntuu vaikealta. Jos näin on, kyse voi olla pitkittyneen stressin jälkeen kehittyneestä työuupumuksesta. Pari prosenttia suomalaisista kokee lääkäriseura Duodecimin tutkimuksen mukaan vakavaa työuupumusta. Joka neljäs tuntee lievää työuupumusta. Naisilla ja miehillä on yhtä paljon uupumisen oireita.

Työterveyspsykologi Nina Lyytinen kohtaa päivittäin työssään väsyneitä ihmisiä.

Voi Hyvin-lehti, Terve.fi 11/2018, Teksti: Sirpa Pääkkönen

 
Alkuperäinen kuva: Mikko Heiskala

Alkuperäinen kuva: Mikko Heiskala

TApaturmassa turvallisuus järkkyy

Mistä työkaverin tapaturmainen kuolema kertoo ja miten siitä voi päästä yli? Voidaanko turmalle antaa hintalappu? Nyt puhutaan vakavista asioista. Työtapaturma koskettaa koko työyhteisöä.

“Työkaverin loukkaantuminen tai kuolema aiheuttaa helposti reaktion: Tämä olisi voinut tapahtumia minullekin.”

Infra-lehti 2/2018, Teksti: Sari Okko

 
Alkuperäinen kuva: Seura.fi

Alkuperäinen kuva: Seura.fi

Miltä tuntuu työuupumus? Tuija havahtui ahdistaviin oireisiin: ”Elimistöni oli tärisevässä hälytystilassa, kuin uhattuna”

Tunnista uupumuksen oireet

  1. Työuupumuksen taustalla on altistuminen pitkäkestoiselle työperäiselle stressille. Kolme keskeistä oiretta ovat voimakas väsyminen, kyynistynyt asenne työtä kohtaan ja ammatillisen itsetunnon lasku.

  2. ”Kun huomaat kuormittuvasi työssä, mieti keinoja, joihin voit itse vaikuttaa ja puhu asiasta esimiehen kanssa. Apua voi hakea myös työterveyshuollosta”, neuvoo työterveyspsykologi Nina Lyytinen Terveystalosta.

  3. Työstressistä palautumista helpottavat usein asiat, jotka tuovat vastapainoa työlle ja irrottavat työstä, esimerkiksi liikunta, musiikki, käsityöt ja luonto.

Seura.fi 29.3.2018, Teksti: Sirpa Pääkkönen

 
Kuva: Kirsti Palonen

Kuva: Kirsti Palonen

Liikuntaa, luontokokemuksia ja stressinsäätelyä: Psykologien Sosiaalisen Vastuun hanke Libanonissa

Sosiaalityö pakolaisleirissä Libanonissa kuormittaa monenlaisilla stressitekijöillä. Osa niistä on tuttuja vastaavassa työssä Suomessakin, mutta pakolaisleirissä ne ovat rankempia ja auttamistyön keinoja on vähemmän. Sisäisten voimavarojen kasvattaminen voi kuitenkin tukea sosiaalityöntekijää. Psykologien Sosiaalisessa Vastuussa on vuodesta 2014 ollut meneillään stressinsäätelyhanke pakolaisleireissä työskenteleville sosiaalityöntekijöille.

Lähi-itä Nyt 23.3.2018, Teksti: Kirsti Palonen, Nina Lyytinen

 
Kuva: Kirsti Palonen

Kuva: Kirsti Palonen

Suomalaispsykologit karkottavat stressiä Libanonin vuoristoseudulla

Vuorilla puhaltaa raikas tuuli. Kasvit tuoksuvat, taivas on sininen ja ilma puhdasta hengittää.

Kontrasti on valtava, kun libanonilaisissa pakolaisleireissä työskentelevät palestiinalaiset sosiaalityöntekijät jättävät taakseen ahtaat ja pimeät leirit ja nousevat vuoristoon patikoimaan.

Luontokokemukset ovat yksi tapa säädellä stressiä. Suomalaiset psykologit Nina Lyytinen ja Kirsti Palonen ovat vuodesta 2014 lähtien järjestäneet stressinsäätelytyöpajoja ylikuormittuneille sosiaalityöntekijöille Libanonissa.

Maailman Kuvalehti 5.2.2018, Teksti: Sirpa Pääkkönen

 
Kuva: Janne Järvinen HS

Kuva: Janne Järvinen HS

Stressi lähtee karjumalla – suomalaispsykologien kehittämässä menetelmässä huudetaan metsässä

Stressihuuto on kahden psykologin, Nina Lyytisen ja Kirsti Palosen, kehittämä menetelmä. He ovat järjestäneet useiden vuosien ajan Libanonissa työpajoja palestiinalaisille sosiaalityöntekijöille, joiden työ pakolaisleireissä on erittäin kuormittavaa. Kun traumaattiset stressikokemukset kasautuvat, niillä on pitkäaikaisia vaikutuksia.

Lyytinen ja Palonen huomasivat työpajan alussa, että suunnitelluista rentoutumis- ja rauhoittumisharjoituksista ei ollut hyötyä. Stressin tuottama ylivirittyneisyys oli ryhmässä niin vallitseva, että aluksi minuutinkin rauhoittuminen tuntui ylivoimaiselta.

Psykologit keksivät ottaa mukaan liikunnan ja fyysiset harjoitukset. He veivät stressaantuneet sosiaalityöntekijät ahtaista slummeista ja pakolaisleireistä vuorille patikoimaan, huutamaan ja tekemään pysähtymisharjoituksia. Luonnon vaikutus oli valtava.

Helsingin Sanomat, HS TV 10.6.2016, Teksti: Sirpa Pääkkönen

 
Kuva: Yle

Kuva: Yle

Hillan ja Minnan Akuutti: Pitkäkestoinen stressi vanhentaa aivoja - keinoja stressin purkamiseksi

Miten stressi vaikuttaa terveyteen ja aivoihin? Mikä helpottaa väsyneen mielen aiheuttamaa itseruoskintaa? Purkaako metsässä huutaminen stressiä? Avartavia näkökulmia aiheeseen antavat kova stressaaja Merja Kausto, työterveyspsykologi Hanna Poskiparta, aivotutkija Minna Huotilainen ja psykologi Nina Lyytinen. Rennosti yrittävät ottaa myös Hilla Blomberg ja Minna Korhonen.

Akuutti, Yle Radio & Areena, 11.9.2016, Toimittajat: Hilla Blomberg ja Minna Korhonen, Yle.

 
Kuva: Outi Pyhäranta HS

Kuva: Outi Pyhäranta HS

Näin nitistät lentopelon

Lentopelon taustalla voi olla korkean tai suljetun paikan kammo. Psykologi neuvoo, miten lentopelkoa voi helpottaa.

Sydän tykyttää ja kämmenet hikoavat, mutta matkaan pitää päästä, kun hiihtoloma tai talviloma alkaa. Useimmat lentopelkoiset ihmiset astuvat koneeseen pienestä hermostumisesta huolimatta, mutta eivät kaikki.

Finnairin tutkimusten mukaan kahdeksan prosenttia suomalaisista kokee niin voimakasta lentopelkoa, että se estää lentämisen. Kolmekymmentä prosenttia pitää lentämistä epämukavana.

Helsingin Sanomat 11.2.2016, Teksti: Sirpa Pääkkönen

 

Työpaikkojen kriisivalmius kuntoon

Työpaikoilla voi syntyä tilanteita, joita kukaan ei pysty ennakoimaan. Näihin voidaan varautua suunnittelemalla tukitoimet niin, että apu voidaan käynnistää tarpeen vaatiessa nopeasti. Tyypillisiä tilanteita ovat esimerkiksi työyhteisön jäsenen onnettomuudet, uhka- ja väkivaltatapaukset, ryöstöt ja jopa äkilliset kuolemat tai itsemurhat. Ne jättävät jälkensä työyhteisöihin erityisesti silloin, kun tapahtunutta ei hoideta.

- Tällaisissa tilanteissa ihmisillä saattaa olla vaikeuksia keskittyä työn tekemiseen. Olo on ylivireä ja levoton ja esimerkiksi muistivaikeudet ovat tavallisia. Psykologiset yksin tai ryhmässä tapahtuvat kriisi-istunnot voivat olla avuksi. Ne jäsentävät tapahtumien kokonaiskuvaa ja edistävät psyykkistä toipumisprosessia. Ryhmäistunnot helpottavat äkillisten tapahtumien jälkivaikutuksia ja vähentävät sairauspoissaoloja. Vertaistukena toimivassa ryhmässä toisten kokemukset lisäävät oman tilanteen ymmärtämistä ja hyväksymistä, sanoo työterveyspsykologi Nina Lyytinen Diacorista.

Diacor lehdistötiedote, 19.1.2016, STT.fi

 
Kuva: Jonne Heinonen HS

Kuva: Jonne Heinonen HS

Kriisityö on kehittynyt harppauksin – traumapsykoterapeutti kertoo, mitä lähihistorian järkyttävät tapahtumat ovat opettaneet ihmismielen toipumisesta

Jokelan kouluampumisen aikana 2007 luotiin pohja myöhemmälle suuronnettomuustyölle Suomessa. Jokelassa kuoli yhdeksän ihmistä. Koulussa oli silloin viisisataa oppilasta. Kriisi kosketti myös opettajia, lasten vanhempia ja koko yhteisöä.

Jokelaa varten koottiin työryhmä, joka ohjasi ja johti jälkityötä kaksi vuotta. Eija Palosaaren lisäksi siihen kuuluivat psykologit Kirsti Palonen ja Nina Lyytinen. He työskentelivät puolipäiväisesti Jokelassa. Lähes joka päivä joku heistä oli paikalla organisoimassa työtä tai antamassa psyykkistä apua.

Lisäksi koulussa oli enimmillään neljäkymmentä ylimääräistä työntekijää tukemassa koululaisten toipumista. Mukana oli kuraattoreita, terveydenhoitohenkilökuntaa ja psykologeja. Kynnys avun pyytämiselle tehtiin mahdollisimman matalaksi karsimalla siitä muodollisuudet kuten ajan varaaminen pari viikkoa etukäteen.

Helsingin Sanomat 13.4.2016, Teksti: Sirpa Pääkkönen

 

Hyvä hoitopolku mahdollistaa toipumisen työväkivallasta

Työpaikalla tapahtuvan väkivallan vähentämiseksi tarvitaan laaja-alaisia ja monella tasolla tapahtuvia toimia. Sankaritekoja suosiva kulttuuri ja uhrin kokemusten vähättely eivät edistä väkivaltaa työssään kokeneen uhrin toipumista. Esimiehillä ja työyhteisön muilla jäsenillä ei aina ole tietoa väkivallan seurauksista uhrille eikä siitä, että oireet ilmenevät usein vasta pitkän ajan kuluttua, korostaa rikoksentorjuntaneuvoston väkivaltajaosto.

Uhria ei pidä vähätellä

Työterveyspsykologi Nina Lyytinen kertoi väkivallan seurauksista työntekijälle, kriisiterapian mahdollisuuksista ja tukipolun rakentamisen tärkeydestä.

– Pahinta työpaikkaväkivallan jälkihoidossa on uhrin vähättely. Emme reagoi vain siihen, mitä tapahtui vaan myös siihen, mitä olisi voinut tapahtua. Ihmisillä on hyvin monenlaisia tapoja reagoida uhka- tai väkivaltatilanteen jälkeen. Toisissa tilanne voi aiheuttaa pelkotiloja, toisissa taas kiukkua. Yleisiä ovat mm. keskittymis- ja univaikeudet.

Rikoksen torjuntaneuvoston ja oikeusministeriön julkaisema Haaste-lehti 2/2014, Teksti: Riikka Kostiainen

 
Alkuperäinen kuva: Veikko Somerpuro

Alkuperäinen kuva: Veikko Somerpuro

Psykologina pakolaisleirissä

Lokakuun lopulla Psykologien Sosiaalisen Vastuun psykologit Nina Lyytinen ja Kirsti Palonen lensivät jälleen tapaamaan Beirutin pakolaisleirin palestiinalaisia sosiaalityöntekijöitä. Tällä kertaa heille vedettiin kertauspäivä, jolla muisteltiin opittuja stressin säätely­ ja tunnistamiskeinoja sekä saatiin vertaistukea muilta vaativissa olosuhteissa työskenteleviltä.

Beirutissa sosiaalityöntekijöiden kanssa sovelletaan samoja menetelmiä, joita psykologit käyttävät Suomessa käsitellessään työperäistä stressiä. Monet stressin aiheet ovat samoja, päällimmäisinä kiire ja riittämättömyyden kokemukset.

Toisenlaisiakin stressin syitä on. Leirin sosiaalityöntekijät ovat myös pakolaisia ja heillä on tähän liittyviä traumoja. Työskentelyolosuhteet ovat vaativat, sillä tuettavat perheet ovat köyhistä köyhimpiä ja turvallisuustilanne leirissä on ajoittain huono.

Talentia-lehti 8/2015, Teksti: Helena Jaakkola

 
Kuva: Kirsti Palonen

Kuva: Kirsti Palonen

Stressihuuto auttaa

Libanonin pakolaisleirien sosiaalityöntekijät opettelivat työpaineiden hallintaa.

Onpa hölmö ajatus, että suomalaiset psykologit opettavat Libanonin pakolaisleireissä työskenteleville sosiaalityöntekijöille, kuinka rentoutua, hiljentyä ja pysähtyä. Miten heidän menetelmänsä voisivat auttaa niissä

oloissa työskenteleviä? Näin kertoi ajatelleensa norjalainen vapaaehtoistyöntekijä, kun kuuli kolmipäiväisestä Stress reduction -työpajastamme.

Vaikeaa se aluksi olikin. Ensimmäisenä työpajapäivänä 15 naisen ryhmä ei hiljentynyt hetkeksikään. Puheensorina oli jatkuvaa ja äänekästä – myös hiljentymistä ja keskittymistä edellyttävien harjoitusten aikana. Vetäjien stressitaso nousi monta pykälää, tehdyt suunnitelmat jouduttiin arvioimaan uudelleen.

Psykologi-lehti 2/2015, Teksti: Kirsti Palonen, Nina Lyytinen

 
Kuva: Mari Siltanen Yle

Kuva: Mari Siltanen Yle

Pelon kohteet ovat muuttuneet, mutta reaktiot säilyneet

Psykologi Nina Lyytisen mukaan pelkääminen itsessään ei ole muuttunut vuosien saatossa – sen sijaan pelon kohteet ovat toiset.

– Se miten reagoimme erilaisissa tilanteissa, joissa koemme olevamme uhattuina, ovat aika samanlaisia kuin ne olivat ennenkin. Usein, kun koemme pelon tai uhan tunteita, vireystilamme nousee ja olemme valmiita toimimaan, jotta tilanteesta selviydyttäisiin. Silloin puhutaankin ns. taistele tai pakene -reaktiosta.

Toimintavalmiudella Lyytinen tarkoittaa lihasten jännittymistä, sydämen kovempaa hakkausta, tihentynyttä hengitystä.

– Tällaisessa valppaustilassa pystymme suojelemaan itseämme.

Kehon ja mielen tuntemaa pelkoa ei ihminen välttämättä Lyytisen mukaan edes huomaa.

Yle.fi 31.10.2014, Teksti: Miia Roivainen

 
Kuva: Katja Oittinen, Yle

Kuva: Katja Oittinen, Yle

Miksi nostat kädet kasvoillesi kun elokuva pelottaa?

Kauhuelokuvaa katsova ihminen saattaa lievittää pelkoaan käpertymällä toisen kainaloon tai peittämällä kasvot käsillään. Psykologi Nina Lyytisen mukaan tämä johtuu turvan hausta.

– Jollain tavalla haluamme luoda itsellemme turvaa. Kasvojen suojaaminen käsillä antaa etäisyyttä siihen, mitä tapahtuu, ja toisen läheisyys on turvaelementti. Turvalliseksi kokeman ihmisen keho, lämpö ja hengitys tuovat turvallisuuden tunnetta.

Yle.fi 31.10.2014, Teksti: Miia Roivainen

 
Kuva: Mari Nupponen, Yle

Kuva: Mari Nupponen, Yle

Psykologi: Osa pakolaislapsista luulee, että ihmiset eivät tiedä heidän kohtalostaan

Psykologi Nina Lyytinen tekee vapaaehtoistyötä Psykologien Sosiaalinen Vastuu -yhdistykselle. Lyytinen on ollut perustamassa vuonna 2008 Extreme Survival Team -hanketta, jonka tarkoituksena on edistää psyykkistä hyvinvointia ja jaksamista liikunnan avulla. Extreme Survival Team -hankkeeseen kuuluvat erilaiset liikuntamuodot ja aktiviteetit pakolaislapsille.

Elämä pakolaisleirillä ja jatkuva uhka ovat vaikuttaneet useisiin perheisiin.

– Lapsilla ja aikuisilla näkyy posttraumaattisia stressioireita. Moni on koko ajan ylivirittyneessä tilassa ja ahtaissa olosuhteissa ei voi mennä esimerkiksi yksin toiseen huoneeseen rauhoittumaan.

Lyytinen sanoo, että palestiinalaisten pakolaisperheiden usko tulevaan toimii voimavarana. Yhteisön sisällä vallitsee myös vahva välittämisen ilmapiiri.

Yle.fi 25.8.2014, Teksti: Mari Nupponen