Kun auttajakin elää sodan keskellä
Kun auttajakin elää sodan keskellä

”Olen elänyt monien sotien läpi. Tämä on pahin.”

Näin sanoo Beit Atfal Assumoudin (BAS) johtaja Kassem Aina, kun istumme yhdessä autossa matkalla Bekaasta Beirutiin. Kassem on ollut mukana järjestön työssä 50 vuoden ajan. Hän on elänyt Libanonin sisällissodan, 1980-luvun leirien sodat sekä useita Israelin ja Libanonin välisiä konflikteja. Hänellä on pitkä perspektiivi siihen, mitä sota tekee ihmisille ja yhteisöille.

Silti hän kuvaa nykyistä tilannetta vaikeammaksi kuin aiempia sotia tai konflikteja. Yksi keskeinen syy on se, ettei sota todellisuudessa ole ohi. Vaikka tulitauosta puhutaan, iskut jatkuvat ja tulevaisuus on epävarma. Ihmiset eivät tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu tai milloin he voisivat jälleen tuntea olevansa turvassa.

”Tämä on ollut kaikkein vaikeinta”, Kassem sanoo.

Lue lisää
Nina LyytinenLibanon, Sota, Trauma, Sotatrauma, Toivo, Resilienssi, palestiinalainen, Beit Atfal Assumoud, Mielenterveys, Drooni, palestiinalaispakolaiset, psykologinensodankäynti, humanitaarinentyö, auttajan hyvinvointiKommentoi
Kun lähteminen ei ole valinta
Kun lähteminen ei ole valinta

Tämä Libanonin matka alkaa olla loppusuoralla. Olen lentokentällä matkalla kotiin. Olo on ristiriitainen. Matkaan on mahtunut paljon lämpimiä kohtaamisia, iloisia jälleennäkemisiä ja uuden oppimisen hetkiä. Samalla olen todella surullinen ja vihainen.

Sota rikkoo ihmisten elämän. Lapset ja aikuiset elävät jatkuvan turvattomuuden keskellä. Lähes päivittäiset pommitukset Etelä-Libanonissa muistuttavat siitä, että milloin tahansa voi joutua iskun kohteeksi. Milloin tahansa elämä voi mennä rikki. Voit menettää kotisi. Voit menettää läheisesi. Voit menettää elämäsi.

Päivittäin droonit lentävät taivaalla. Joskus ne näkyvät, mutta monissa paikoissa ne kuuluvat lähes taukoamatta. Jos et ole koskaan kuullut droonin ääntä, kuvittele kärpänen surisemassa aivan korvasi vieressä. Haluaisit vain vaientaa sen. Kärpäsen voit kuitenkin hätistää pois. Droonin ääntä et. Se kuuluu ulkona ja sisällä. Välillä ääni on vaimea ja kaukainen. Toisinaan niin voimakas, että tuntuu kuin omat ajatuksetkin hukkuisivat sen alle. Tätä ääntä ihmiset Libanonissa ovat kuunnelleet jo liian pitkään. Välillä sen rikkovat paljon kovemmat pommitusten äänet.

Lue lisää
Nina LyytinenKommentoi
Kun turvattomuus jatkuu – miten säädellä vireystilaa keskellä pitkittynyttä kriisiä?
Kun turvattomuus jatkuu – miten säädellä vireystilaa keskellä pitkittynyttä kriisiä?

Pitkittynyt kriisi etenee usein aaltoillen. Välillä myrsky hetkeksi laantuu. Voi tulla rauhallisempia päiviä ja hetkiä, jolloin tavallinen arki ottaa enemmän tilaa. Mutta myrsky ei ole kokonaan ohi. Se on edelleen jossain taustalla ja voi voimistua uudelleen.

Täällä Libanonissa kyse ei kuitenkaan ole vain vertauskuvallisesta myrskystä. Aseellinen konflikti jatkuu. Vaikka tilanteesta puhutaan välillä tulitaukona, todellista rauhaa ei ole. Etelä-Libanonissa iskuja tapahtuu edelleen, ja ihmiset elävät sen tiedon kanssa, että tilanne voi muuttua nopeasti.

Mitä silloin tarkoittaa turvallisuuden tunne? Entä miten omaa vireystilaa voi säädellä, kun ympäristö ei itsessään tarjoa todellista turvaa?

Näiden kysymysten äärellä olimme sosiaalityöntekijöiden ensimmäisen valmennuspäivän aikana.

Lue lisää
Nina LyytinenKriisi, pitkittynyt kriisi, EMDR, IGTP, sosiaalityö, työhyvinvointi, trauma, LibanonKommentoi
Laukku aina pakattuna – kun epävarmuudesta tulee osa arkea
Laukku aina pakattuna – kun epävarmuudesta tulee osa arkea

Mitä ihmiselle tapahtuu, kun epävarmuudesta tulee osa arkea? Kun kotoa lähtiessä ei tiedä, onko enää kotia, johon palata?

”En voi huutaa, en voi mennä karkuun. Yöllä on vaikea rauhoittua ja nukkua. Minun ja meidän kaikkien täytyy olla jatkuvassa valmiudessa jättämään kotimme. Emme tiedä, milloin kyläämme pommitetaan tai joku tapetaan drooni-iskussa. Valmiustilasta on tullut osa arkea. Ei ole muita vaihtoehtoja.”

”Minulla on aina passi ja käteistä mukana.”

Khawla kertoo tämän melkein arkisena asiana. Hän työskentelee mielenterveystyön koordinaattorina Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n palestiinalaisessa yhteistyöjärjestössä Beit Atfal Assumoudissa. Khawla asuu Etelä-Libanonissa. Hänen ja hänen läheistensä kodit ovat vaurioituneet iskuissa, ja hän on joutunut pakenemaan kodistaan useamman kerran.

Turvallisuustilanne voi muuttua hetkessä. Khawla kertoo iskuja olevan edelleen päivittäin. Hänen kokemuksensa on, ettei tulitauko tarkoita arjessa sitä, että sota olisi loppunut. Iskut ja jatkuva epävarmuus ovat edelleen osa elämää.

Passi ja rahat kulkevat mukana siksi, että kotoa lähtiessä ei voi tietää, pääseekö sinne takaisin.

Lue lisää
Nina LyytinenLibanon, pitkittynyt kriisi, turvattomuus, trauma, selviytyminen, pakolaisuus, kriisityöKommentoi
Kaikkeen ei voi varautua, mutta muutoksiin voi valmistautua
Kaikkeen ei voi varautua, mutta muutoksiin voi valmistautua

Kriisialueelle työhön lähteminen vaatii hieman erilaista valmistautumista kuin työmatka paikkaan, jonka voi lähtökohtaisesti olettaa olevan turvallinen ja ennakoitava.

Yksi tärkeimmistä asioista on hyväksyä jo ennen lähtöä, että muutoksia tulee. Aikataulut voivat muuttua lyhyellä varoitusajalla, koulutuspäiviä voidaan joutua siirtämään ja suunnitelmia tekemään uudelleen, jos turvallisuustilanne muuttuu. Libanonin tilanne on edelleen arvaamaton.

Varautuminen tarkoittaa tietenkin turvallisuuteen liittyviä käytännön asioita. Seuraan säännöllisesti uutisia. Paikallisen yhteistyöjärjestömme henkilökunta ja ystävät pitävät minut myös ajan tasalla turvallisuustilanteesta. Vuodesta 2024 lähtien olen majoittunut Libanonin-matkoillani ystävieni luona. He ovat toivoneet näin, jotta en olisi yksin iltaisin ja öisin, jos alueella tulee esimerkiksi pommituksia tai muuta levottomuutta.

Ratkaisu on ollut paitsi turvallinen myös erittäin mukava. Jos jaksan herätä ennen kukonlaulua, saan myös aamulenkeille seuraa.

Kaikkeen ei voi varautua, mutta niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa, kannattaa valmistautua mahdollisimman hyvin.

Lue lisää
Nina Lyytinenkriisityö, sota, epicmeets, valmennus, itsensä johtaminen, resilienssi, katastrofityö, traumatyö, psykologi, psykologia, psykologinen turvallisuusKommentoi
Miten sinä virittäydyt työpäivään?
Miten sinä virittäydyt työpäivään?

Miten sinä virittäydyt työpäivään tai työtehtävään silloin, kun huomaat vireystilasi nousevan liian korkeaksi tai laskevan liian matalaksi?

Työpäivän aikana emme tarvitse vain kykyä keskittyä ja suoriutua tehtävistämme. Tarvitsemme myös kykyä säädellä omaa vireystilaamme. Eri työtehtävät vaativat meiltä erilaista vireyttä, eikä optimaalinen vireystila tarkoita jatkuvaa rauhallisuutta.

Joskus tarvitsemme energiaa, innostusta ja korkeampaa vireyttä. Toisinaan taas rauhoittumista ja keskittymistä. Olennaista on oppia tunnistamaan, milloin oma vireystila tukee tekemistä ja milloin se alkaa vaikeuttaa sitä.

Lue lisää
Nina LyytinenRaappana, reggae, suomireggae, vireystilansäätely, sietoikkuna, työhyvinvointi, vireystilan säätely, ylivireys, alivireys, optimaalinen vireystila, flow-tila, muutosKommentoi
Mikä tekee ammatillisesta tapahtumasta osallistumisen arvoisen?
Mikä tekee ammatillisesta tapahtumasta osallistumisen arvoisen?

Miksi lähdemme tänä päivänä ammatillisiin tapahtumiin?

Onko tärkeintä kiinnostava sisältö, uusien ihmisten tapaaminen vai mahdollisuus vaihtaa ajatuksia muiden kanssa? Ja onko sisältö menettämässä merkitystään, kun verkostoituminen nousee usein tärkeämmäksi syyksi osallistua tapahtumiin?

Olin tällä viikolla panelistina Noste Productionsin tilaisuudessa keskustelemassa verkostoitumisesta, kohtaamisista ja ammatillisten tapahtumien tulevaisuudesta. Keskustelu ja tilaisuuden keynote-puheenvuoro saivat minut jatkamaan aiheen pohtimista.

En ajattele, että meidän pitäisi valita sisällön ja kohtaamisten välillä. Päinvastoin. Parhaimmillaan hyvä sisältö ja ihmisten välinen vuorovaikutus vahvistavat toisiaan.

Lue lisää
Nina Lyytinennoste productions, Laura Lindberg, Verkostoituminen, Sisältä, psykologinen turvallisuus, verkostoituminenKommentoi
Pitäisikö työpäivän jälkeen jaksaa vielä elääkin?
Pitäisikö työpäivän jälkeen jaksaa vielä elääkin?

Miltä sinun arki-iltasi näyttävät? Mikä on energiatasosi työpäivän jälkeen?

Jääkö sinulle energiaa lähteä liikkumaan, tavata ystäviä, viettää aikaa läheisten kanssa tai tehdä itsellesi mielekkäitä asioita? Vai huomaatko kaipaavasi ennen kaikkea sohvaa, hiljaisuutta ja sitä, ettei kukaan enää tarvitsisi sinulta mitään?

Työpäivän jälkeinen väsymys on luonnollista. Aina ei tarvitse olla täynnä energiaa. Jos kuitenkin huomaat toistuvasti, ettei arki-iltoihin jää voimia juuri mihinkään, asiaa kannattaa pysähtyä tarkastelemaan.

Palautumisen ei pitäisi alkaa vasta viikonloppuna tai lomalla.

Lue lisää
Nina LyytinenPsykologinen palautuminen, palautumisvaje, Työhyvinvointi, hyvinvointi, terveys, työnimu, työn tauottaminen, Työuupumus, kuormittus, itsensäjohtaminenKommentoi