Pitäisikö työpäivän jälkeen jaksaa vielä elääkin?
Miltä sinun arki-iltasi näyttävät? Mikä on energiatasosi työpäivän jälkeen?
Jääkö sinulle energiaa lähteä liikkumaan, tavata ystäviä, viettää aikaa läheisten kanssa tai tehdä itsellesi mielekkäitä asioita? Vai huomaatko kaipaavasi ennen kaikkea sohvaa, hiljaisuutta ja sitä, ettei kukaan enää tarvitsisi sinulta mitään?
Työpäivän jälkeinen väsymys on luonnollista. Aina ei tarvitse olla täynnä energiaa. Jos kuitenkin huomaat toistuvasti, ettei arki-iltoihin jää voimia juuri mihinkään, asiaa kannattaa pysähtyä tarkastelemaan.
Palautumisen ei pitäisi alkaa vasta viikonloppuna tai lomalla.
Työpäivän ei pitäisi kuluttaa kaikkea energiaa
Työ voi olla innostavaa, merkityksellistä ja tärkeää ja silti kuormittaa. Sopiva kuormitus kuuluu työhön. Olennaista on, että kuormituksen vastapainoksi on riittävästi palautumista.
Jos työpäivä kuluu jatkuvasti korkeassa vireystilassa, siirryt tehtävästä ja kokouksesta toiseen ja reagoit viesteihin ilman hengähdystaukoja, keho ja mieli eivät välttämättä vaihda työpäivän päättyessä automaattisesti vapaalle.
Saatat sulkea tietokoneen tai työpaikan oven, mutta työpäivä jatkuu mielessä. Käyt läpi päivän keskusteluja, mietit keskeneräisiä tehtäviä tai ennakoit jo huomista. Keho voi edelleen käydä kierroksilla, vaikka olet jo vapaalla.
Siksi palautuminen ei ole vain sitä, mitä teemme työpäivän jälkeen. Palautumisen hetkiä tarvitaan myös työpäivän aikana.
Pienet tauot, tehtävien väliin jätetty tila, lounas ilman työntekoa tai lyhyt liikkuminen voivat auttaa säätelemään vireystilaa päivän aikana. Kaikki tauot eivät myöskään tarkoita paikallaan olemista. Jos olet istunut pitkään, keho voi kaivata liikettä. Vuorovaikutustilanteiden tai keskittymistä vaatineen tehtävän jälkeen taas voi olla tarpeen rauhoittua hetkeksi.
Olennaista on huomioida oma vireystila ja se, millaista palautumista tarvitsee työpäivän eri vaiheissa.
Kun arki-illat kuluvat toipumiseen
Yksi pitkittyneen kuormituksen merkeistä voi olla se, että oma elämä alkaa vähitellen kaventua.
Ensin voi jäädä väliin harrastus, koska ei jaksa lähteä. Sitten ystävien tapaamiset alkavat tuntua liian raskailta. Jopa puhelu läheiselle saattaa tuntua kuormittavalta. Lopulta saatat huomata, että työpäivän jälkeen haluat lähinnä olla yksin ja kerätä voimia seuraavaa päivää varten.
Jos palautumista tapahtuu jatkuvasti vähemmän kuin kuormitusta kertyy, syntyy vähitellen palautumisvajetta. Ensin arki-illat eivät enää riitä palautumiseen. Seuraavaksi viikonloput kuluvat työviikosta toipumiseen. Jos tilanne jatkuu pitkään, saatat huomata, ettei lomakaan tunnu enää palauttavan samalla tavalla kuin ennen. Kuormituksen ja riittämättömän palautumisen kierre on ottanut vallan.
Aina ongelma ei ole siinä, miten palaudut
Palautumisesta puhuttaessa huomio kohdistuu helposti siihen, mitä yksilön pitäisi tehdä paremmin: nukkua enemmän, liikkua, pitää taukoja ja opetella rentoutumaan.
Näillä kaikilla on merkitystä. Mutta yhtä tärkeää on kysyä: mistä oikein yrität jatkuvasti palautua? Mikä kuormitusta synnyttää?
Onko työmäärä kohtuullinen? Pystytkö tekemään työsi työajan puitteissa? Onko työpäivässä jatkuvasti keskeytyksiä, kiirettä tai tunnetta siitä, ettei mikään riitä? Kuluuko aikaa asioihin, jotka eivät edistä varsinaisen työn tekemistä? Onko työssä jotakin, mitä voisit muuttaa itse, yhdessä tiimin kanssa tai esihenkilön tuella?
Kaikkea työstä syntyvää kuormitusta ei voi eikä tarvitse ratkaista palautumalla paremmin.
Jos työn kuormitus on jatkuvasti liian suurta, paremmat palautumiskeinot eivät yksin ratkaise ongelmaa. Silloin on tarkasteltava myös sitä, mitä itse työssä, työn määrässä ja työn tekemisen tavoissa voidaan muuttaa.
Joskus palautumista edistää parhaiten se, että kuormitusta vähennetään.
Millaisen arjen haluat itsellesi?
Palautumista kannattaa tarkastella myös osana laajempaa kysymystä: mihin haluat käyttää elämässäsi aikaasi ja voimavarojasi?
Työ on monille tärkeä ja merkityksellinen osa elämää. Mutta elämässä on myös paljon muuta: läheisiä ihmisiä, harrastuksia, liikkumista, kulttuuria, luontoa, uuden oppimista tai vain rauhallisia hetkiä ilman tavoitteita ja suorittamista.
Jos itselle tärkeille asioille ei jää aikaa tai energiaa, kannattaa pysähtyä tutkimaan omaa arkea. Mikä vie voimavarojasi? Mikä puolestaan antaa niitä? Mihin voit itse vaikuttaa? Entä missä tarvitset muutosta tai tukea muilta?
Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla. Joskus ensimmäinen askel on yksinkertaisesti huomata, että nykyinen tapa elää ja tehdä työtä kuluttaa enemmän kuin antaa.
Palautumisen tavoitteena ei ole vain se, että jaksamme seuraavana päivänä palata töihin. Palautumista tarvitaan siihen, että meillä riittää voimavaroja myös siihen, mikä on meille elämässä tärkeää.
Palaa siis hetkeksi siihen, mistä aloitimme: miltä sinun arki-iltasi näyttävät? Jääkö työpäivän jälkeen vielä voimia sinulle tärkeisiin asioihin? Jos ei jää, mitä työssäsi tai arjessasi olisi tarpeen muuttaa?