Julkaisut tunnisteella Libanon
Kun auttajakin elää sodan keskellä
Kun auttajakin elää sodan keskellä

”Olen elänyt monien sotien läpi. Tämä on pahin.”

Näin sanoo Beit Atfal Assumoudin (BAS) johtaja Kassem Aina, kun istumme yhdessä autossa matkalla Bekaasta Beirutiin. Kassem on ollut mukana järjestön työssä 50 vuoden ajan. Hän on elänyt Libanonin sisällissodan, 1980-luvun leirien sodat sekä useita Israelin ja Libanonin välisiä konflikteja. Hänellä on pitkä perspektiivi siihen, mitä sota tekee ihmisille ja yhteisöille.

Silti hän kuvaa nykyistä tilannetta vaikeammaksi kuin aiempia sotia tai konflikteja. Yksi keskeinen syy on se, ettei sota todellisuudessa ole ohi. Vaikka tulitauosta puhutaan, iskut jatkuvat ja tulevaisuus on epävarma. Ihmiset eivät tiedä, mitä seuraavaksi tapahtuu tai milloin he voisivat jälleen tuntea olevansa turvassa.

”Tämä on ollut kaikkein vaikeinta”, Kassem sanoo.

Lue lisää
Nina LyytinenLibanon, Sota, Trauma, Sotatrauma, Toivo, Resilienssi, palestiinalainen, Beit Atfal Assumoud, Mielenterveys, Drooni, palestiinalaispakolaiset, psykologinensodankäynti, humanitaarinentyö, auttajan hyvinvointiKommentoi
Kun turvattomuus jatkuu – miten säädellä vireystilaa keskellä pitkittynyttä kriisiä?
Kun turvattomuus jatkuu – miten säädellä vireystilaa keskellä pitkittynyttä kriisiä?

Pitkittynyt kriisi etenee usein aaltoillen. Välillä myrsky hetkeksi laantuu. Voi tulla rauhallisempia päiviä ja hetkiä, jolloin tavallinen arki ottaa enemmän tilaa. Mutta myrsky ei ole kokonaan ohi. Se on edelleen jossain taustalla ja voi voimistua uudelleen.

Täällä Libanonissa kyse ei kuitenkaan ole vain vertauskuvallisesta myrskystä. Aseellinen konflikti jatkuu. Vaikka tilanteesta puhutaan välillä tulitaukona, todellista rauhaa ei ole. Etelä-Libanonissa iskuja tapahtuu edelleen, ja ihmiset elävät sen tiedon kanssa, että tilanne voi muuttua nopeasti.

Mitä silloin tarkoittaa turvallisuuden tunne? Entä miten omaa vireystilaa voi säädellä, kun ympäristö ei itsessään tarjoa todellista turvaa?

Näiden kysymysten äärellä olimme sosiaalityöntekijöiden ensimmäisen valmennuspäivän aikana.

Lue lisää
Nina LyytinenKriisi, pitkittynyt kriisi, EMDR, IGTP, sosiaalityö, työhyvinvointi, trauma, LibanonKommentoi
Laukku aina pakattuna – kun epävarmuudesta tulee osa arkea
Laukku aina pakattuna – kun epävarmuudesta tulee osa arkea

Mitä ihmiselle tapahtuu, kun epävarmuudesta tulee osa arkea? Kun kotoa lähtiessä ei tiedä, onko enää kotia, johon palata?

”En voi huutaa, en voi mennä karkuun. Yöllä on vaikea rauhoittua ja nukkua. Minun ja meidän kaikkien täytyy olla jatkuvassa valmiudessa jättämään kotimme. Emme tiedä, milloin kyläämme pommitetaan tai joku tapetaan drooni-iskussa. Valmiustilasta on tullut osa arkea. Ei ole muita vaihtoehtoja.”

”Minulla on aina passi ja käteistä mukana.”

Khawla kertoo tämän melkein arkisena asiana. Hän työskentelee mielenterveystyön koordinaattorina Psykologien Sosiaalinen Vastuu ry:n palestiinalaisessa yhteistyöjärjestössä Beit Atfal Assumoudissa. Khawla asuu Etelä-Libanonissa. Hänen ja hänen läheistensä kodit ovat vaurioituneet iskuissa, ja hän on joutunut pakenemaan kodistaan useamman kerran.

Turvallisuustilanne voi muuttua hetkessä. Khawla kertoo iskuja olevan edelleen päivittäin. Hänen kokemuksensa on, ettei tulitauko tarkoita arjessa sitä, että sota olisi loppunut. Iskut ja jatkuva epävarmuus ovat edelleen osa elämää.

Passi ja rahat kulkevat mukana siksi, että kotoa lähtiessä ei voi tietää, pääseekö sinne takaisin.

Lue lisää
Nina LyytinenLibanon, pitkittynyt kriisi, turvattomuus, trauma, selviytyminen, pakolaisuus, kriisityöKommentoi