Virtaa työhön ja vapaalle – ajatuksia itsensä johtamisesta
Tänään (20.11.2025) sain kunnian pitää keynote-puheenvuoron Tampereen Talousfoorumi 2025 -tapahtumassa. Tilaisuuden teemat ja keskustelut vahvistivat jälleen sen, kuinka ajankohtaista ja tärkeää itsensä johtaminen on nykyisessä työelämässä niin hyvinvoinnin kuin tuloksellisen työntekemisen näkökulmasta.
Innostuin puheenvuoroni pohjalta kirjoittamaan tämän blogitekstin, jossa syvennyn siihen, miten voimme johtaa itseämme viisaammin, tasapainottaa kuormitusta ja voimavaroja sekä löytää työpäiviin lisää selkeyttä, energiaa ja palautumista.
Virtaa työhön ja vapaalle – ajatuksia itsensä johtamisesta
Itsensä johtaminen on taito, jota voi oppia ja kehittää. Sen ytimessä ovat itsetuntemus sekä oman työn kuormitus- ja voimavaratekijöiden tunnistaminen. Hyvä itsensä johtaminen alkaa sen ymmärtämisestä, mikä on itselle luontaista ja helppoa, mikä puolestaan haastavaa, sekä omien ydintehtävien ja tavoitteiden hahmottamisesta.
Usein ajattelemme kuormitusta vain negatiivisena ilmiönä. Todellisuudessa myös mielekkäät ja innostavat työtehtävät lisäävät kognitiivista kuormitusta. Uuden oppiminen, ongelmien ratkaiseminen, keskittymistä vaativat tehtävät ja luovat prosessit kuluttavat energiaa aivan kuten haastavat vuorovaikutustilanteet tai jatkuvat muutokset. Lisäksi työpäivää kuormittavat arjen aikavarkaat: venyvät kokoukset, keskeytykset, ad hoc -tehtävät, epäselvät vastuut ja erilainen digikuorma.
On tärkeää ymmärtää, ettei kuormitus itsessään ole työelämän vihollinen. Se on luonnollinen osa kaikkea tekemistä. Kuormitus muuttuu haitalliseksi silloin, kun emme palaudu. Moni kulkee työpäivän läpi ilman kunnollisia taukoja, ilman ravintoa, liikettä tai hengähdyshetkiä. Saatamme kuvitella olevamme tehokkaita. Lyhyellä aikavälillä se voi tuntua siltä, mutta pitkällä aikavälillä työpäivät ilman taukoja vain kuluttavat voimavaroja ja estävät palautumisen. Kun palautumiselle ei ole tilaa työpäivän aikana, eivät illat ja viikonloputkaan enää riitä tasapainon palauttamiseen, ja lopulta myös lomat kuluvat elpymiseen eivätkä aidosti palauttavaan vapaa-aikaan.
Työ on ihmiselle myös merkittävä voimavara. Se tuo arkeen rytmiä, onnistumisen kokemuksia, kuulumisen tunnetta ja perustan toimeentulolle. Voimavaroja syntyy esimerkiksi selkeistä tavoitteista, osaamisen hyödyntämisestä, työn imusta, toimivasta yhteistyöstä ja kokemuksesta, että omaan työhön voi vaikuttaa. Kun työn kuormitus ja voimavarat ovat tasapainossa, työ tuntuu mielekkäältä ja hallittavalta.
Itsensä johtaminen ei ole tiukkaa itsekuria tai jatkuvaa suorittamista, vaan viisaita valintoja sekä työssä että vapaa-ajalla. Se on kykyä suunnitella ja priorisoida tehtäviä, asettaa tavoitteita, ymmärtää mihin työaika todellisuudessa kuluu sekä omien tehokkaiden ja tehottomien työhetkien tunnistamista.. Itsensä johtamiseen kuuluu myös taito tehdä sujuvaa yhteistyötä muiden kanssa.
Hyvä itsensä johtaminen rakentuu työn tuntemisen lisäksi itsensä tuntemisesta: omien reagointitapojen, vahvuuksien, kehittämiskohteiden ja vireystilan ymmärtämisestä. Kun tunnistaa, mikä on itselle helppoa ja mikä kuormittaa, pystyy suunnittelemaan työtään ja palautumistaan paremmin. Samalla vahvistuu kyky hyväksyä ja arvostaa myös muiden erilaisia tapoja toimia.
Itsensä tunteminen ei kuitenkaan rajoitu pelkkiin taitoihin tai ominaisuuksiin. Siihen kuuluu myös kyky havainnoida omaa vireystilaa, sitä, miten jaksaminen ja keskittymiskyky päivän aikana vaihtelevat. Vireystilan ymmärtäminen on tärkeä osa itsensä johtamista, sillä se auttaa suuntaamaan päivän parhaat vireydenhetket tehtäviin, jotka vaativat eniten keskittymistä ja ajattelua.
Työssä on usein tehtäviä, jotka edellyttävät huippuvirettä ja toisia, jotka voi tehdä kevyemmällä teholla. Onkin tärkeää aika ajoin pysähtyä kysymään: mihin käytämme päivän parhaat vireystilan hetkemme?
Vireystilasta puhuttaessa käytetään usein käsitettä sietoikkuna. Se kuvaa optimaalisen vireyden aluetta sekä yli- ja alivireyden vyöhykkeitä. Optimaalisessa vireystilassa pystymme keskittymään, ajattelemaan selkeästi, tekemään päätöksiä ja kokemaan hallinnan tunnetta. Kun palautumiselle ei varata aikaa tai kuormitus kasvaa liian suureksi, putoamme tämän alueen ulkopuolelle. Ylivireydessä olemme usein levottomia, hermostuneita ja sählääviä, kun taas alivireydessä väsymys korostuu, aloittaminen vaikeutuu ja ajattelu hidastuu.
Vireystilan säätelyä voi ajatella samalla tavalla kuin autolla ajamista: joskus on painettava kaasua, toisinaan jarrua ja välillä vaihdettava suuntaa, jos nykyinen toimintatapa ei vie eteenpäin. Jokainen tarvitsee myös tankkausta ja virran lataamista: ilman riitävää unta, ravintoa, liikettä ja palautumista matka ei jatku turvallisesti.
Itsensä johtaminen on arjen viisaita valintoja ja aktiivisia tekoja, jotka ohjaavat hyvinvointiamme ja työskentelyämme. Se on kykyä kuunnella omaa vireystilaa ja kunnioittaa omia voimavaroja. Kun ymmärrämme itseämme ja työtämme paremmin, voimme olla paitsi parempia pomoja itsellemme myös parempia työkavereita ja työyhteisön jäseniä. Itsensä johtaminen ei kuitenkaan poista johtamisen tarvetta. Hyvä johtaminen ja toimiva organisaatiokulttuuri luovat perustan oman työn sujuvalle johtamiselle.
Käsittelen itsensä johtamista ja kognitiivista kuormitusta myös seuraavissa Psykopodiaa-podcastin jaksoissa
4. Itsensä johtaminen. Vieraana Satu Pihlaja
13. Motivaatio, tavoitteet ja aikaa. Vieraana Satu Pihlaja
18. Sujuvampaa aivotyötä. Vieraana Virpi Kalakoski
111. Ole oma pomosi - itsensä johtaminen. Vieraana Nina Lyytinen.
131. ADT - itseaiheutettu keskittymishäiriö. Vieraana Mona Moisala
174. Tyhmä työelämä. Vieraana Mona Moisala.
Kirjamme: Ole oma pomosi. Virtaa työhön ja vapaalle. Löytyy eri äänikirjapalveluista ja nyt myös Spotifystä.