Rohkeus on sitä, ettei anna pelolle valtaa

Pommitusten äänet yöllä. Taivaalla näkymättömissä surisevat dronet pitävät kehon valppaana. Näissä hetkissä olen vapaaehtoistyössäni Libanonissa joutunut kohtaamaan pelkoa ja uhkaa, jotka osuvat lähelle. Ja kyllä, ne pelottavat minua.

Pelko pitää valppaana, mutta se voi myös lamauttaa. Olen oppinut säätelemään omaa vireystilaani arjen pienillä rutiineilla: jatkamalla työtä, lähtemällä lenkille, juttelemalla läheisten kanssa, pysähtymällä teekupin ääreen sekä hyödyntämällä turvapaikkaharjoituksia ja muita stressinsäätelyn keinoja. Nämä yksinkertaiset asiat auttavat luomaan tunnetta siitä, että elämä jatkuu ja arki kantaa, vaikka ympärillä olisi asioita, joita ei voi hallita.

Kriisialueilla olen nähnyt, kuinka ihmiset tukevat toisiaan epävarmuuden keskellä. He jakavat vähästään, jatkavat rutiineja, rakentavat turvaa ja pitävät yllä toivoa. Rohkeus ei ole sitä, ettei pelkää, vaan sitä, että toimii pelosta huolimatta. Rohkeus on sitä, ettei anna pelolle valtaa. Joskus se vaatii enemmän työtä itsensä kanssa, joskus se vaatii rohkeutta pyytää apua.

Yksin haavoittuva, yhdessä vahva

 Olen oppinut, että yksilö on epävarmuudessa haavoittuva, mutta yhdessä ihmiset löytävät voimaa, jota heillä ei yksin olisi. Tämä koskee arkea, kriisejä – ja myös johtamista.

Työssäni valmentajana ja kouluttajana saan jatkuvasti oppia niiltä, joiden kanssa teen työtä. Heiltä, jotka asuvat ja elävät kriisialueilla. Minä viivyn siellä hetken ja palaan sitten takaisin turvalliseen kotimaahani. He ovat opettaneet minulle, että pienillä asioilla on todella merkitystä. Hymy ja silmiin katsominen ovat suuria tekoja kohtaamisessa. Nähdyksi tuleminen on arvokas tunne. Työn jatkuvuus ja palaaminen uudelleen kriisialueelle viestivät toivoa: meitä ei ole unohdettu, me olemme arvokkaita.

Mitä rohkeus opettaa johtamisesta?

• Johtajan tehtävä on vahvistaa yhteisöllisyyttä – yhdessä olemme vahvempia.
• Rohkea johtaja luo ilmapiirin, jossa saa puhua, epäillä ja yrittää. Uutta ei synny ilman yrityksiä ja epäonnistumisia.
• Psykologinen turvallisuus syntyy läsnäolosta vaikeinakin hetkinä. Hetkistä kun tekisi mieli paeta. Rohkea johtaja ei sulje ovea, vaan tulee esiin ja kohtaa ihmiset.
• Luottamus rakentuu teoista: pidetyistä lupauksista, arvostuksesta ja vastuun jakamisesta.
• Rohkea johtaja uskaltaa myös nostaa esiin tiimin onnistumisia, iloita ja juhlistaa niitä.
• Yksi johtajan tärkeimmistä tehtävistä on ylläpitää toivoa. Jos johtaja ei luo toivoa, miten hän voi odottaa sitä muilta?

Kriiseistä selvitään monella tavalla

 Yksi löytää voimaa pienistä asioista, toinen uppoutuu työhön, kolmas hakee yhteyttä toisiin ja neljäs tarvitsee aikaa yksin. Johtajan tehtävä on tunnistaa nämä erilaiset selviytymiskeinot ja tukea niitä. Ei vain yksilöinä, vaan yhteisönä, joka kantaa jäseniään erilaisista tarpeista huolimatta. Näin vahvistuu koko yhteisön resilienssi.

 Johtajakin tarvitsee tukea

 Rohkeus johtamisessa ei ole kovuutta, vaan läsnäoloa epävarmuuden keskellä. Yhtä tärkeää on muistaa tämä: johtajan on huolehdittava myös itsestään ja omasta hyvinvoinnistaan. Johtaja on esimerkki johdettaville, mutta ennen kaikkea hän on ihminen. Kukaan ei selviä yksin – ihminen tarvitsee toista ihmistä.