Kuuluuko palautuminen vain vapaalle?
Ei todellakaan!
Työpäivän tauottaminen on viisautta, jos haluamme säilyttää hyvän työvireen, tehdä työtä tehokkaasti ja myös palautua. Aivomme tarvitsevat lepoa ja hengähdyksiä myös työpäivän aikana. Itse asiassa juuri silloin, kun ne käyvät kuumimmillaan. Silloin kun tuntuu, että kiire puskee päälle eikä taukoihin olisi aikaa.
Vireystila vaihtelee luonnostaan
Päivän mittaan vireystila ja työteho vaihtelevat. Välillä olemme tehokkaita, välillä vähemmän tehokkaita. Se on täysin normaalia. Hermostomme ei pysy hyvässä vireessä useita tunteja putkeen, eikä sen kuulukaan. Tarvitsemme palautumista pitkin päivää.
Jos emme anna itsellemme mahdollisuutta taukoihin, huomaamme sen usein päivän päätteeksi. Vireystila romahtaa. Energia on käytetty loppuun. Mieli on sumuinen ja olo tahmea. Silloin voi tuntua siltä, että aivot ovat kirjaimellisesti narikassa. Ei ole voimia tehdä enää juuri mitään.
Älyllinen kuormitus kuluttaa energiaa
Ajattelua vaativassa työssä aivot ovat jatkuvasti aktiiviset: ne tekevät päätöksiä, ratkovat ongelmia, suuntaavat huomiota ja vaativat keskittymistä. Jotta aivot pysyisivät toimintakykyisinä ja vireinä, ne tarvitsevat riittävästi palautumista. Älyllinen kuormitus kuluttaa energiaa usein enemmän kuin itse huomaammekaan.
Kiireen keskellä kannattaa pysähtyä
Usein emme pidä taukoja, koska koemme, ettei siihen ole aikaa. Juuri silloin, kun tuntuu ettei tauolle ole aikaa, on sille todennäköisesti eniten tarvetta. Kun huomaat kiireen tunteen ottavan vallan, paina jarrua. Tee siitä uusi tapa. Kiire, jarruta, hengitä syvään.
Pieni hidastus on usein tehokkain vastalääke kiireen tunteelle. Jo muutaman minuutin mikrotauko voi laskea kierroksia, palauttaa keskittymiskykyä ja parantaa työtehoa.
Mikrotauko voi olla
syvähengitys ennen seuraavaa palaveria
pieni liike tai venyttely työpisteen ääressä
hetki ikkunan äärellä ilman puhelinta
Työpäivään olisi hyvä sisältyä myös hetkiä, jolloin ajatukset saavat harhailla vapaasti. Hetkiä, jolloin emme yritä muistaa, ratkaista tai keskittyä, vaan katsomme vaikka ikkunasta ulos ja annamme mielen kulkea omia polkujaan.
Jos koet, ettei ole aikaa pitkiin taukoihin, aloita näistä pienistä. Lisää hengähdyshetkiä päivän siirtymiin: palavereiden väliin, ennen seuraavan tehtävän aloittamista tai vaikka wc-käynnin yhteyteen. Hengityksen syventäminen on yksinkertainen mutta tehokas tapa rauhoittaa kehoa ja mieltä.
Palautuminen ei saa jäädä yksilön vastuulle
Tauottamisen kulttuuria ei pitäisi sälyttää yksin työntekijöiden harteille. Tarvitaan koko työyhteisön tuki, esihenkilöiden esimerkkiä ja yhteisiä käytäntöjä. Työyhteisössä voidaan kannustaa toisiamme työn tauottamiseen esimerkiksi ehdottamalla hengähdystaukoa tai sopimalla yhdessä hyvistä kokouskäytännöistä.
Voisiko palaverin keskellä nousta seisomaan, venytellä hetken tai tehdä yhdessä rauhoittavan hengitysharjoituksen? Voisiko kokousten väliin jättää pienen palautumistauon, jonka jokainen käyttää haluamallaan tavalla? Autonomian tunne vahvistaa palautumista ja vähentää kuormitusta.
Tauko voi olla aktiivinen tai levollinen
On hyvä pysähtyä tunnistamaan, millaista taukoa kulloinkin tarvitsee. Toisinaan se on rauhallinen lepohetki, toisinaan aktiivista liikkumista tai sosiaalista vuorovaikutusta. Opi tunnistamaan, mitä sinä juuri nyt tarvitset.
Palautuminen on myös yhteisöllistä
Se, millainen taukokulttuuri työpaikalla vallitsee, vaikuttaa vahvasti siihen, uskalletaanko taukoja pitää. Ilmapiiri, esihenkilöiden malli ja toisten tuki luovat turvallisuuden tunteen, jossa myös palautuminen on sallittua ja arvostettua.
Olin keskustelemassa tästä teemasta MTV:n Huomenta Suomi -ohjelmassa 6.8.2025 yhdessä Anni Havaksen kanssa. Meitä haastatteli Joanna Kuvaja. Linkki lähetykseen.