37. Päätöstenteon psykologiaa. Vieraana Tuomas Leisti.

Teemme päätöksiä omasta, subjektiivisesta näkökulmastamme. Tämä voi rajoittaa kykyämme tehdä hyviä päätöksiä. Hyvä päätöksentekokyky vaatii kykyä reflektoida omaa toimintaa. Reflektoinnin avulla pystymme oppimaan huonoista päätöksistä ja hakemaan laajempaa näkökulmaa päätöstemme tueksi.

Tässä jaksossa keskustelen päätöstenteon psykologiasta siitä hiljattain väitelleen psykologian tohtori Tuomas Leistin kanssa.

Teemme päätöksiä tai valintoja osin tiedostamattamme. Joskus alkujaankin huono päätös muuttuu ikään kuin oletusasetukseksi aivoihimme, ja alamme rutiininomaisesti toistaa huonoa päätöstä arjen valinnoissamme. Keskustelussamme Tuomas korostaa, että meidän kannattaa panostaa isoihin päätöksiin, ja rakentaa niillä hyviä valintoja tukeva päätöksentekoympäristö.

Lue lisää
36. Lasten aggressiivisuus ja tunnesäätely. Vieraana Riikka Riihonen.

Lasten kiukku ja aggressiivinen käyttäytyminen voivat joskus aiheuttaa harmaita hiuksia vanhemmille. Kiukku on kuitenkin tärkeä tunne, joka auttaa meitä puolustamaan itseämme. Vahvojen tunteiden säätelyä ja ilmaisemista voi ja kannattaa opetella.

Tässä jaksossa vieraanani on lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri, lääketieteen tohtori, tietokirjailija Riikka Riihonen. Hän opiskelee myös parhaillaan lasten ja nuorten kognitiiviseksi psykoterapeutiksi. Keskustelemme Riikan kanssa lasten aggressiivisesta käyttäytymisestä ja tunnesäätelyn taidoista. Riikka on kirjoittajana lasten aggressiokasvatusta käsittelevässä tietokirjassa Kuinka kiukku kesytetään ja lapsille suunnatussa, tunnesäätelyä opettavassa satukirjassa Aada ja kiukkuleijona. Hän myös luennoi aiheista säännöllisesti.

Lue lisää
Koronan Psykopodiaa -minisarja

Pohdin pitkään tehdäkö minisarja koronakriisin psykologisesta näkökulmasta vai ei. Koronaan liittyvä poikkeustilanne on jatkunut jo useita viikkoja. Tiedän, että moni on jo kyllästynyt aiheeseen.

Olemme edelleen muutoksessa ja todennäköisesti muutos jatkuu vielä pitkään. Minulta on myös toivottu konkreettisia neuvoja ja vinkkejä siihen, miten omaa mieltä ja työhyvinvointia voi huoltaa kriisin aikana.

Kuten huomaatte, pohdintani tulos oli, että päätin tehdä minisarjan koronasta. Tässä postauksessa esittelen sarjan jaksot kootusti. Osa jaksoista keskittyy suoremmin koronakriisiin, osassa taas käsittelemme jakson aihetta yleisemmällä tasolla.

Toivon, että kaikista jaksoista on apua ja hyötyä teille kuulijoille nyt koronapandemian aikana.

Lue lisää
35. Lasten ja nuorten mielen hyvinvointi koronakriisissä. Vieraana Riikka Riihonen. Koronan Psykopodiaa 7

Erilaiset rajoitukset ovat olleet voimassa nyt vajaat kaksi kuukautta. Koulut ovat olleet suljettu, päiväkodeissa vain osa lapsista ja monet harrastukset peruttu. Lapsiperheet ovat eläneet hyvin erilaista arkea kuin ennen koronapandemiaa.

Hallitus on ilmoittanut, että rajoituksia aletaan asteittain purkamaan. Julkisuudessa on kuitenkin ollut arvioita, että pandemia voi kestää vielä vuoden tai ylikin. Se siis vaikuttaa myös kaikkien meidän - myös lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa - arkeen ja henkiseen hyvinvointiin vielä pitkään.

Tässä jaksossa keskustelen lasten ja nuorten henkisestä hyvinvoinnista koronakriisissä lastenpsykiatriaan erikoistuvan lääkärin (valmistuu syksyllä 2020), lääketieteen tohtorin, tietokirjailija Riikka Riihosen kanssa.

Lue lisää
34. Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen-Nyholm ja Atte Varis. Koronan Psykopodiaa 6

COVID-19 pandemia asettaa erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten stressin sietokyvyn ja jaksamisen koetukselle. He testaavat mahdollisesti virukseen sairastuneita sekä työskentelevät sairastuneiden kanssa. Haastavan työn lisäksi kohonnut riski omasta tai läheisten sairastumisesta voi aiheuttaa huolta myös arjessa.

Tässä jaksossa keskustelemme  terveydenhuollon ammattilaisten psyykkisestä hyvinvoinnista COVID-19 pandemiassa ja henkilöstön hyvinvoinnin tukemisesta psykologian tohtori, psykoterapeutti Helinä Häkkänen-Nyholmin ja Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtaja Atte Variksen kanssa.

Jakso on kuudes osa Koronan Psykopodiaa minisarjasta, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä.

Lue lisää
33. Itsensä johtaminen koronakriisissä. Vieraana Satu Pihlaja. Koronan Psykopodiaa 5

Koronakriisin takia moni työpaikka ja sen myötä työntekijät ovat siirtyneet etätöihin. Työn ja arjen rutiinit ovat muuttuneet useimmilla. Osa taas on tullut irtisanotuksi tai lomautetuksi, kokonaan tai osan ajasta. Vielä suurempi joukko ihmisiä on yt-neuvottelujen piirissä.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme siitä, millaisia haasteita koronakriisi asettaa ihmisille, mitä haasteita ja mahdollisuuksia itsensä johtamiseen liittyy ja miten itsensä johtamisen taitoja voi kehittää koronakriisin keskellä psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija Satu Pihlajan kanssa.

Lue lisää
32. Stressin ja ahdistuksen säätely. Vieraana Hanna Markuksela. Koronan Psykopodiaa 4

Koronakriisi nostattaa monilla stressiä ja ahdistustakin.

Tässä jaksossa keskustelen stressistä, ahdistuksesta ja niiden säätelystä psykologi, psykoterapeutti ja kouluttaja Hanna Markukselan kanssa. Hanna on kokenut kouluttaja ja valmentaja stressinsäätelyn teemoista.

Jakson keskustelu ja Hannan ohjeistukset ja vinkit stressin ja ahdistuksen säätelyyn ovat yleispäteviä, eivätkä keskity koronakriisin erityispiirteisiin.

Tämä jakso on neljäs osa minisarjasta Koronan Psykopodiaa, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä

Lue lisää
31. Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. Koronan Psykopodiaa 3

Koronakriisi on ravistellut monen henkilökohtaista turvallisuuden tunnetta ja lisännyt huolta omasta terveydestä. Kriisin talousvaikutukset ovat monessa organisaatiossa olleet kovat ja välittömät. Monia on jo irtisanottu ja lomautettu. YT-neuvottelujen piirissä on vielä suurempi joukko. Miten epävarmuuden ja muutoksen keskellä voidaan tukea psykologista turvallisuutta?

Tässä jaksossa keskustelen psykologisesta turvallisuudesta ja sen johtamisesta Novetoksen työpsykologi ja valmentaja Hanna Poskiparran kanssa.

Jakso on kolmas Koronan Psykopodiaa minisarjasta, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä.

Lue lisää
30. Mielen haavoittuvuus ja pelko koronakriisissä. Vieraana Eija Palosaari. Koronan Psykopodiaa 2

Kriisin kohdatessamme reagoimme monin eri tavoin. Monet meistä haluavat ymmärtää ja jäsentää tapahtunutta jollain tapaa. Mielemme voi järkkyä, voimme kokea hämmennystä, ahdistusta ja epävarmuutta.

Tässä Koronan Psykopodiaa minisarjan toisessa jaksossa keskustelemme mielen reaktioista kriisin keskellä psykologian tohtori, kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija Eija Palosaaren kanssa. Pohdimme myös miten näitä reaktioita kannattaisi kohdata ja käsitellä poikkeustilanteessa.

Lue lisää
29. Resilienssi ja sopeutuminen muutokseen. Nina Lyytinen. Koronan Psykopodiaa 1.

Tässä jaksossa pohdin koronan elämäämme tuomia muutoksia ja näiden psykologisia erityispiirteitä muihin kriiseihin verrattuna. Pohdin myös keinoja miten voimme näihin muutoksiin sopeutua, selviytyä niistä ja vahvistaa resilienssiämme.

Jakso on myös ensimmäinen Koronan Psykopodiaa minisarjasta, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä.

Lue lisää
28. Oppiminen. Taidot, esteet ja valmiudet. Vieraana Hanna Siefen.

Olemme usein nopeiden muutosten ja kehityksen äärellä, erityisesti työelämässä. Vauhdissa mukana pysymisen edellytys on kyky oppia ja kehittää omaa osaamista.

Tiedon omaksumisen lisäksi oppiminen liittyy ajattelumme ja toimintamme muutokseen. Oppimiseen tarvitsemme taitoa reflektoida omaa toimintaamme sekä käyttäytymisemme taustalla olevia ajatusmalleja.

Tässä jaksossa keskustelen oppimisen psykologiasta psykologi ja learning coach Hanna Siefenin kanssa.

Lue lisää
27. Hyvinvoiva parisuhde. Vieraana Leena Helelä-Alhopuro.

Parisuhteita on monenlaisia. Ei ole vain yhdenlaista hyvää ja toimivaa suhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa meillä on hyvä olla toisen kanssa, hyvä itsellä ja hyvä toisella. Parisuhteen hyvinvointiin voi vaikuttaa. Usein pienetkin toista huomioivat teot ja hyvä vuorovaikutus auttavat pitämään parisuhteen toimivana.

Tässä jaksossa keskustelemme hyvinvoivasta parisuhteesta psykoterapeutti, pariterapeutti ja työterveyspsykologi, Leena Helelä-Alhopuron kanssa.

Lue lisää
Koronaepidemian psykososiaaliset vaikutukset ja selviytymiskeinot: linkkejä

Tähän päivittyvään kirjoitukseen on kerätty linkkejä lisätietoon, tutkimuksiin, ohjeistuksiin ja asiantuntijoiden kirjoituksiin koronaviruksen mahdollisista psykososiaalisista vaikutuksista ja selviytymiskeinoista, suomeksi ja englanniksi.

Lue lisää
26. Yrittäjän henkinen hyvinvointi. Vieraana Kristian Kurikka.

Yrittäjän henkinen hyvinvointi on perusta yritykselle. Hyvinvointiin vaikuttavat mm. terveys, toimintakyky, hyvät elintavat, arvot, palautuminen ja asenne.

Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä henkinen hyvinvointi on, mitä hyötyä siitä on yrittäjälle ja miten sitä voi vahvistaa työterveyspsykologi, yrittäjä ja LinkedInin #työuupumusmies Kristian Kurikan kanssa.

Yrittäjyys on monelle elämäntapa. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Moni yrittäjä venyttää oman jaksamisensa rajoja ja voi esimerkiksi tinkiä riittävästä unesta. Pitkään jatkuessaan riittämätön palautuminen voi johtaa työuupumukseen. On tärkeä oppia tunnistamaan keinoja, jotka tukevat omaa jaksamista ja palautumista. Tämä vaatii kykyä reflektoida omaa toimintaa ja itselle tärkeitä arvoja.

Lue lisää
Erikoisjakso. Koronavirus. Psykososiaaliset vaikutukset. Vieraana Ferdinand Garoff.

Koronavirusepidemian mahdollinen puhkeaminen voi aiheuttaa ihmisissä stressiä ja huolta. Tämä on luonnollista. Viime viikkojen aikana koronaviruksesta on uutisoitu paljon.

Tässä Psykopodiaa-podcastin erikoisjaksossa keskustelen koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamista psykologista reaktioista Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän ja kansainvälisessä valmiudessa toimivan kriisipsykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa. Ferdinand työskentelee tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) erikoistutkijana.

Tässä jaksossa kuulet muun muassa miksi koronavirus voi aiheuttaa pelkoa, miten stressiä ja mahdollista ahdistusta voi säädellä, sekä millaisia stressitekijöitä karanteenissa oleminen ja sen jälkeinen aika voi aiheuttaa. Ferdinand antaa myös vinkkejä karanteeniin joutuville ja niille joille epävarmalta tuntuva tilanne tuottaa huolta ja stressiä.

Lue lisää
25. Itsemyötätunto. Vieraana Ronnie Grandell.

Itsemyötätunto on taito, josta on paljon hyötyä hyvinvoinnille. Tutkimuksissa on havaittu, että itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä ja he kokevat vähemmän ahdistusta, stressiä, uupumusta ja masennusta. Itsemyötätunto on myös taito, jota voi kehittää. Harjoittaessasi itsemyötätuntoa kohtelet itseäsi, niin kuin kohtelisit ystävää - erityisesti vastoinkäymisten hetkellä.

Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä itsemyötätunto on, mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voi vahvistaa aiheesta tietokirjan (Tammi 2015) kirjoittaneen työterveyspsykologi, johtajuusvalmentajan Ronnie Grandellin kanssa. Jakson lopuksi Ronnie ohjaa harjoituksen, jota voit käyttää itsemyötätunnon kehittämiseen. Hän antaa tähän myös muita käytännön vinkkejä.

Lue lisää
24. Miksi vihaamme? Vieraana Rauno Juntumaa.

Miksi vihaamme?

Viha on vahva ja primitiivinen tunne. Se antaa voimaa ja sysäyksen toimintaan sekä rohkeutta puolustaa omia oikeuksia. Viha voi kuitenkin johtaa myös vallankäyttöön ja jopa väkivaltaan.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme siitä miksi vihaamme aiheesta tietokirjan kirjoittaneen Rauno Juntumaan kanssa. Hän on psykologi, filosofian tohtori ja psykoanalyytikko. 

Viha on automaattinen reagointitapa muun muassa, kun ihminen kokee tulleensa loukatuksi tai uhatuksi. Viha voi nousta myös epäoikeudenmukaisuuden tai ylikuormituksen kokemuksesta. Viha voi olla oikeutettua, mutta usein se johtuu tiedon puutteesta, virheellisistä käsityksistä ja itsereflektoinnin puutteesta. Sen lisäksi että vihan tunne kapeuttaa ihmisen ajattelukykyä, se myös sumentaa kykyä tuntea myötätuntoa ja välittää toisista. Vihan hallitseminen voi olla työlästä, mutta mahdotonta se ei ole.

Lue lisää
23. Psykoterapian hyödyt ja vaikuttavuus. Vieraana Tuija Turunen.

Psykoterapia on hoitoa mielen ongelmiin. Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä ja ihan jokaisen mieli on joskus lujilla. Mielenterveyden häiriöt ovat nykyään myös suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Psykoterapia on tutkitusti tehokas mielenterveyshäiriöiden hoitomuoto. Viime vuosina on saatu myös uutta lupaavaa tutkimustietoa lyhytpsykoterapeuttisten interventioiden vaikuttavuudesta.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme psykoterapian hyödyistä ja vaikuttavuudesta Tuija Turusen kanssa. Hän on Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti.

Psyykkiset ongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Psykoterapia on tutkitusti vaikuttava ja suositeltu hoitomuoto mielenterveyden ongelmissa. Psykoterapian avulla voi myös oppia ymmärtämään paremmin omaa itseään ja saada välineitä käsitellä vaikeita tunteita ja ajatuksia.

Lue lisää
22. Unettomuus. Vieraana Heli Järnefelt.

Tilapäinen unettomuus on osa tavallista elämää. Erityisesti äkillisissä elämänmuutoksissa tai kriisitilanteissa unettomuus on luonnollinen reaktio. Väestötutkimusten mukaan unettomuus on kuitenkin lisääntynyt. Tähän vaikuttavat mm. vireyttä ilta- ja yöaikaan lisäävät haasteet, kuten esim. erilaiset mediat, epäsäännöllinen työrytmi, vuorotyö ja heikentyneet elämäntavat. 

Keskustelemme jaksossa unettomuudesta psykologian tohtori, erikoispsykologi, psykoterapeutti Heli Järnefeltin kanssa. Heli työskentelee Helsingin yliopiston lehtorina ja on tätä ennen työskennellyt yli kymmenen vuotta Työterveyslaitoksella. Heli on tutkinut unettomuutta ja hänen väitöskirjansa käsitteli ryhmämuotoisen kognitiivisen käyttäytymisterapian tuloksellisuutta pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa.

Lue lisää
21. Laiskottelu. Miksi joskus on hyvä olla tekemättä mitään? Vieraana Vesa Nevalainen.

Onko jatkuva suorittaminen työssä ja vapaa-ajalla järkevää? Olisiko meidän hyvä opetella laiskottelun ja joutilaana olon taitoa? Tähän on helppo vastata, että jokaisen kannattaisi välillä olla tekemättä mitään. Se on mukavaa ja samalla mieli ja keho palautuvat. Jatkuva suorittaminen ja riittämättömyyden tunne taas altistavat uupumukselle.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen siitä, miksi joutenolo ja laiskuus ovat hyviä taitoja psykologian lisensiaatti, psykoterapeutti, tietokirjailija Vesa Nevalaisen kanssa. Vesa on kirjoittanut yhdessä PsT Satu Kasken kanssa kirjan Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? (Kirjapaja, julkaistaan 30.1.2020)

Lue lisää